tiistai 14. maaliskuuta 2017

Wharncliffe terä

Erilaisia terä muotoja löytyy veitsistä kymmeniä, useimmat toki muutaman perusmallin eri versioita.Yksi harvemmin esiintyvistä muodoista on Wharncliffe muotoinen terä.

Wharncliffe muodossa terän terävä osa on suora ja terän hamarapuoli kaartuu pitkällä matkalla kohti terän kärkeä.

Wharncliffe nimeä käytetään nykyään monesti kaikista edellä mainitun muotoisista teristä, mutta ollakseen ns. oikea Wharncliffe, terän täytyisi olla lisäksi suhteellisen paksu.

Moderni esimerkki Wharncliffe muotoisesta terästä (Spyderco Delica 4 Lightweight Wharncliffe)

Wharncliffe terä on saanut nimensä Britannian armeijan everstin James Archibald Stuart-Wortley-Mackenzie, 1st Baron Wharncliffe (1776 – 1845) mukaan.

Tarinan mukaan Lordi Wharncliffellä oli jonkinlainen mieltymys taskuveitsiin, eli Lordi Wharncliffeä voitaneen pitää jonkinlaisena veitsiharrastajana. Lordi Wharncliffe tunsi Sheffieldissä Englannissa sijainneen tunnetun ruokailuvälineitä ja taskuveitsiä valmistaneen yrityksen Joseph Rodgers and Sons omistajan.

Lordi Wharncliffe otti yhteyttä omistajaan ja esitteli heille suunnitelmansa kestävästä paksuteräisestä taskuveitsestä, joka olisi myös käytännöllinen ja sopiva tarkkaankin leikkaamiseen.

Joseph Rodgers and Sons pitivät esitetystä ideasta ja alkoivat tarjoamaan Wharncliffe tyylisiä teriä valikoimissaan noin vuonna 1832, ja näin uusi veitsimalli oli syntynyt.

Muotonsa ansiosta
Wharncliffe terä soveltuu hyvin tarkkaan leikkaamiseen, täysi leikkuuvoima voidaan säilyttää aina terän kärkeen asti, ja terän kärjellä tapahtuvaa leikkuuta on helppo kontrolloida.


- E-Knife 2016

Veitsiä ja puukkoja myynnissä:
http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/2529809

http://e-knife.blogspot.fi/

http://www.eknife.weebly.com
https://www.facebook.com/E-Knife-1810068762561221/

maanantai 20. helmikuuta 2017

Toimintafilosofia

Ajattelin kirjoittaa lyhyesti toimintafilosofiasta E-Knifen takana.

Itse olen ”harrastanut” veitsiä ja puukkoja ja miekkoja jo pidemmän aikaa.  Harrastamisella tarkoitan veitsien käyttämistä ja testailua erinäisissä eräilyyn ja vastaaviin toimintoihin liittyvissä tehtävissä, veitsien keräilyä, missä erityisen hieno veitsi pysyy käyttämättömänä vaikka vitriinissä, veitsien valmistusta omaan käyttöön, sekä kaikenlaista alaan perehtymistä.


Suomessa tätä harrastusta rajoittaa lähinnä hankintojen kalleus, mistä varmasti suurin osa on täysin samaa mieltä!

Suomessa hankintojen hintoja nostaa arvonlisävero, tulli maksut ja postimaksut. Tästä johtuen ulkomailla myynnissä oleva halpa veitsi muuttuukin huomattavasti hinnakkaammaksi, kun se tuodaan Suomeen. Tähän kun lisätään päälle vielä veitsiä myyvien liikkeiden joskus varsin kovatkin katteet, alkaa veitsen hinta olemaan jo varsin korkealla.

Tuohon edellä mainittuun tilanteeseen haluan tuoda parannusta, eli harrastaja saisi täysin samoja veitsiä hankittua edes vähän edukkaammin Suomesta. Tarkoituksena on siis tarjota halvempia hintoja teille muille harrastajille. Aina en pääse välttämättä halvempiin hintoihin, mutta suurimmassa osassa kyllä. Toivon halvemman hankintahinnan auttavan sekä nykyisiä, että uusia harrastajia harrastuksessaan.

Puukko kulttuuri, puukkojen rakentelu ja keräily on Suomessa edelleen voimissaan ja keräilijöitä, harrastajia ja ammattimaisiakin rakentelijoita on varsin paljon. Veitsien ja miekkojen keräily onkin sitten huomattavasti harvinaisempaa ja pienempien piirien hallussa, mutta myös tältä puolelta löytyy Suomesta harrastuksessaan todella pitkällä olevia alan täysin tuntevia harrastajia. Tämän blogin kautta yritän tuoda myös tätä puolta enemmän esiin Suomessa.

Toistaiseksi veitsien omistaminen Suomessa on varsin vapaata verrattuna muutamiin muihin maihin Euroopassa. Suomessa käytännössä ainoastaan ns. ”stiletin” maahantuonti on kielletty.
Monissa maissa on rajoitettu alaa paljon enemmän (esim. kääntöveitsien terän lukittuminen kielletty, terän pituudessa rajoituksia, miekan omistaminen kielletty jne.), joten ainakin toistaiseksi voimme nauttia vielä varsin kattavasta valikoimasta.

Kyselkää rohkeasti hintoja, mitä enemmän näitä liikkuu, sitä parempia hintoja pystyn tarjoamaan.

- E-Knife 2016

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Veitsen terän profiilit


Veitsen tai puukon terä voidaan teroittaa moneen eri profiiliin. Jokaisella profiililla on omat ominaisuutensa ja sopivuutensa tiettyihin tehtäviin. Tässä muutamia yleisimmin veitsissä käytettyjä teräprofiileja, niiden ominaisuuksia ja profiileista käytettyjä termejä.



Scandi Grind:
Tämä on kaikille Suomalaisille tuttu profiili, sillä Scandi Grind profiilia käytetään suurimmassa osassa puukkoja. Muita nimityksiä tälle profiilille ovat
Scandinavian Grind, Zero Ground Saber Grind ja V Grind.

Scandi Grind profiilissa on keskipituinen, terän molemmilla puolilla oleva viiste, joka muodostaa viisteiden yhdistyessä suoraan veitsen terävän terän ilman toissijaista teroituskulmaa. Tästä johtuen Scandi Grind profiililla varustettu terä on varsin terävä. ( Huom. teroitus kulma voi vaihdella kussakin profiilissa tietyllä välillä ja vaikuttaa näin osaltaan profiilin terävyyteen ja kestävyys ominaisuuksiin, mutta yleistäen eri teräprofiilien välillä olevia eroja voidaan verrata puhumalla pelkistä profiileista ja niiden ominaisuuksista).


Scandi Grind profiili soveltuu hyvin esimerkiksi vuolemiseen ja on suhteellisen kestävä teräprofiili.


Scandi Grind profiilin huonona puolena voidaan pitää terän suhteellisen pienestä teräkulmasta johtuvaa helpohkoa terän tylsymistä.


Toisaalta hyvänä puolena Scandi Grind profiilissa on se että terä on varsin helppo teroittaa.


Zero Grind:
Zero Grind profiilissa terän molemmin puolinen viiste lähtee suoraan hamarasta, ja muodostaa puolien yhdistyessä suoraan terävän terän ilman toista teroitus kulmaa.

Zero Grind profiilin etuna on ohut, erittäin terävä ja erittäin hyvin leikkaava terä.


Zero Grind profiilin huonona puolena voidaan pitää terän pienestä teräkulmasta johtuvaa helppoa tylsymistä. Terän ohuus voi tehdä terän myös varsin heikoksi ja johtaa esimerkiksi terän lohkeamisiin tai taittumisiin terän osuessa kovaan materiaaliin kovalla voimalla.


Convex Grind:
Muita nimityksiä Hamaguri Grind, Appleseed Grind, Moran Grind.
Convex Grind profiilissa terän profiili on kupera terän molemmin puolin ja muodostaa puolien yhdistyessä suoraan terävän terän, ilman toissijaista teroituskulmaa.


Covex grind profiili muodostaa erittäin vahvan terän, teräpaksuuden kasvaessa kuperuuden ansiosta nopeasti hamaraa kohden. Muotonsa ja kestävyytensä puolesta sopii hyvin esimerkiksi halkomis tyyliseen käyttöön.


Vaikeahko teroittaa uudelleen ilman nauhahiomakonetta tai vastaava laitetta.


Käytetään useissa eri kohteissa metsästys veitsistä outdoor veitsiin, machete tyylisiin veitsiin ja kirveisiin.


Full Flat Grind:

Full Flat Grind profiilissa terän ensisijainen viiste lähtee suoraan hamarasta ohentuen tasaisesti terää kohden. Lopullinen terävä terä muodostetaan toisisijaisella teroituskulmalla.

Full flat grind profiilin etuna on verrattain ohut ja hyvin leikkaava terä, jonka kestävyys on hyvää tasoa.

Full flat grind profiili on eräänlainen kompromissi leikkaavuuden ja kestävyyden, ja samalla Hollow grind ja Saber grind profiilien välillä. Kestävämpi kuin hollow grind profiili, ja leikkaavampi kuin Sabre grind profiili.


Käytetään useissa eri kohteissa aina keittiöveitsistä kääntöveitsiin ja eräveitsiin.


Saber Grind:
Sabre grind profiilissa terän ensisijainen viiste alkaa alempaa kuin Full flat grind teroituksessa. Lopullinen terävä terä muodostetaan toisisijaisella teroituskulmalla.

Sabre grind teroituksessa terä ja hamaraosa jäävät paksummiksi ja tällä teroituksella muodostuukin varsin kestävä terä. Sabre grind teroitettu terä sopii hyvin kestävyyttä vaativiin toimiin kuten puiden pilkkominen.

Sabre Grind profiili ei terän paksuudesta johtuen sovellu välttämättä hyvin leikkaamiseen.


Hollow Grind:
Hollow Grind profiilissa ensisijainen viiste terän kyljissä on kovera molemmin puolin terää ja lopullinen terävä terä muodostetaan toisisijaisella teroituskulmalla. Ensisijainen kovera viiste voi alkaa heti hamarasta (full hollow grind) tai alempaa terästä.

Hollow Grind profiilin etuna on ohut, erittäin hyvin leikkaava terä. Haittapuolena taas on profiilista johtuva terän ohuus, joka voi tehdä terän heikoksi ja johtaa esimerkiksi terän lohkeamisiin.

Teräprofiilin ohuudesta johtuen Hollow Grind profiili ei sovellu kovinkaan hyvin puun halkomiseen tai kovan materiaalin leikkaamiseen.


Hollow Grind profiilia käytetään useissa eri kohteissa, esim. partaveitsissä ja metsästysveitsissä.


Chisel Grind:
Muita nimityksiä Single Bevel Grind.

Chisel grind profiilissa terän toinen puoli on suora hamarasta asti ja terän toisen puolen viiste muodostaa terän usein suoraan. Lopullinen terä voidaan tehdä myös toissijaisella teroituksella, tällöin kuitenkin menetetään mahdollisuus erittäin terävään terää.

Chisel grind profiilin etuna on erittäin terävä terä. Teräprofiilin toisen puolen ollessa viisteetön, terän kulma putoaa puoleen verrattuna molemmin puoliseen teroitukseen.

Käytetty alun perin paljon Japanilaisissa keittiöveitsissä. Juuri keittiökäytössä erittäin terävästä terästä on hyötyä. Chisel Grind profiililla varustettu terä soveltuu parhaiten pehmeiden materiaalien leikkaamiseen.

Eräänlaisena haittapuolena veitsi käytössä tällä taltta profiililla on juuri tämä terän toispuoleisuus, mistä johtuen profiili pitäisi muodostaa käytännössä käyttäjän kätisyyden mukaan. ”Väärä” kätisyys vaikeuttaa tässä profiilissa veitsen käyttöä. Jos terä on tehty käyttäjän kätisyyden mukaan, tämä toispuoleisuus ei luonnollisestikaan ole enää ongelma.

Terän terävyyden (pienen teräkulman) johdosta Chisel Grind profiililla varustettu terä tylsyy varsin helposti.

- E-Knife 2016

Veitsiä ja puukkoja myynnissä:
http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/2529809

http://e-knife.blogspot.fi/

http://www.eknife.weebly.com
https://www.facebook.com/E-Knife-1810068762561221/



torstai 19. tammikuuta 2017

Veitsen anatomia – veitsen osien nimet

Teräaseita hankkiessa tai vaikka alan kirjallisuutta lukiessa törmää välillä erilaisiin termeihin, joita käytetään teräaseen eri osista. Joskus tulee eteen termejä (kuten vaikka ponsi, hamara, jne), jotka eivät mahdollisesti ole tuttuja.
Käyn tässä läpi yleisimpiä veitsiin liittyviä termejä englanniksi ja suomeksi.
Termejä on varsin paljon, jotkut yleisimpiä kuin toiset. Kaikille ei ole suomenkielistä vastinetta, tällöin termille on vakiintunut Suomessa yleensä käyttöön Englannin kielinen nimi.

Kaikki termit eivät välttämättä historiallisesti tarkoita samaa kuin alla esitetyt termit, mutta ovat vakiintuneet yleiseen käyttöön kyseisestä veitsen osasta.
 

    Kuva 1. Kiinteäteräinen veitsi
Handle / Kahva
Lyhyesti veitsen kahva on veitsen se osa mistä pidetään kiinni veitseä käytettäessä. Kahvalla voidaan myös tarkoittaa kahvan pääosaa, johon ei lueta Bolsteria ja Pommelia. Esim. kun puhutaan kahvamateriaalista, tarkoitetaan tämän pääosan materiaalia.
Pommel / Ponsi
Yleisesti veitsen kahvan pää. Myös kahvan päässä oleva paksunnus, jonka tarkoituksena estää kättä liukumasta pois kahvalta ja tasapainottaa terää (lähinnä miekoissa).
 
Finger Groove
Kahvassa oleva muotoilu sormelle, joka auttaa saamaan pitävämmän otteen kahvasta. Muotoiluja voi olla myös kahvassa useampia.
Bolster / Hela
Terän ja kahvan liitoskohdassa oleva kahvan osa, joka vahvistaa terän ja kahvan liitoskohtaa ja auttaa kahvan kiinnittämistä. Bolster suojaa kahvaa ja sillä voidaan myös tasapainottaa veistä.
Guard / Väisti / Väistin
Terän ja kahvan liitoskohdassa oleva kahvan osa, joka muotoilunsa puolesta estää kättä liukumasta kahvalta terälle. Käytännössä jatkettu Bolster. Termejä Bolster ja Guard käytetään usein sekaisin, voidaan puhua Guardista, vaikka teknisesti veitsessä olisi vain Bolster.

Choil / Tyvilovi
Terän kohta, jossa teroittamaton terän osa loppuu ja teroitettu terän osa alkaa.
Tyvilovi voi olla huomattavan pieni ja vain valmistusteknisistä syistä lisätty, tai se voi olla isompi, kuten ylläolevassa kuvassa ja mahdollistaa etusormen otteen terästä paremman teräkontrollin saavuttamiseksi tarkoissa töissä.

Ricasso / Palko
Teroittamaton osa terän tyvessä terän ja kahvan välissä
Spine / Back of the blade / Hamara
Terän vahvin ja useimmiten teroittamaton paksu takaosa, joka antaa veitselle kestävyyttä.
Blood groove / Fuller / Veriura
Ura / kevennys terän kyljessä. Fuller keventää terää kestävyyden pysyessä lähes samana:

Nimitys veriura on saanut alkunsa teoriasta, että veri poistuisi kohteesta paremmin tätä uraa pitkin, mutta käytännössä teoria on paikkansa pitämätön.
Blade Belly
Terän kärjestä alkava kaareva terän osuus.
Gut hook / Leikkuukoukku
Metsästyksessä nahan leikkaamiseen käytettävä koukku.
Käytetään myös pelastuskäyttöön tarkoitetuissa veitsissä. Koukulla voi leikata vaatteet auki minkään terävän veitsen osan osumatta ihoon.
Lanyard Hole
Terän kahvassa oleva narun tai nauhan kiinnittämistä varten oleva reikä.
Jimping / Thumb Grip /Karhennus
Terän hamarassa ja/tai kahvassa oleva karhennus tai sahalaita, joka auttaa pitävämmän otteen saamisessa. Karhennusta voi olla esim. myös tyvilovessa

Kuva 2. Kääntöveitsi sivulta
Blade tip / Terän kärki
Nimensä mukaisesti terän kärki
False Edge, Swedge
Terän hamarassa oleva viiste osuus, joka ei kuitenkaan ole teroitettu. Viiste parantaa terän kärjen läpäisy ominaisuuksia. (jos viiste on teroitettu, ei kyseessä ole enää false edge, vaan top edge)
Thumbstud
Kääntöveitsessä terän kyljessä oleva / molemminpuolinen ulkonema, jonka avulla veitsen saa avattua peukaloa apuna käyttäen.
Thumbhole
Kääntöveitsessä terän kyljessä oleva reikä, jonka avulla veitsen saa avattua peukaloa apuna käyttäen (ei kuvassa).


Serrations / Sahalaita

Terässä oleva sahalaita hammastus, joka helpottaa esim. kuitupitoisten materiaalien kuten narut ja köydet leikkaamista.
Primary grind / Primary bevel
Terän pää viiste joka muodostaa suurimman osan terästä, mutta ei kuitenkaan muodosta terävää terää. Primary Grind voi alkaa heti hamarasta.
Secondary grind / Cutting edge
Terän terävä osuus, eli viiste joka muodostaa teroitetun osuuden terästä.

Kaikissa veitsissä tätä toisioviistettä ei ole, tästä hyvänä esimerkkinä suomalainen puukko, joissa niin sanottu Scandi grind teroitus, eli pääviiste (primary grind) muodostaa suoraan terän ohentumalla teräväksi.
Cutter / Seatbelt cutter / turvavyöleikkuri.
Kahvassa oleva leikkuukoukku / terä, jolla voidaan leikata nimensä mukaisesti vaikka turvavyö helposti auki hätätilanteessa tai vaatteet auki minkään terävän veitsen osan osumatta ihoon. Myös narujen katkomiseen soveltuva.
Glass Breaker / lasinrikkoja

Lasin rikkomiseen soveltuva piikki kahvan päässä. Terävä piikki kohdistaa voiman pienelle alalle ja helpottaa esim. turvalasin rikkomista hätätilanteessa.
Pivot point
Kääntöveitsen sarana/nivel piste, minkä ympäri terä kääntyy esiin ja takaisin kahvaan.
Pivot point voi olla säädettävä, jolloin terän aukaisu herkkyyttä voi säätää.
Flipper
Kääntöveitsen terässä oleva ulkonema, jonka avulla terä voidaan avata etusormella

    Kuva 3. Kääntöveitsi päältä
Scale
Scale termillä tarkoitetaan yleisesti sekä veitsen kahvaa, että myös kahvan pinta materiaaleja.


Washer

Pivot pointin molemmin puolin kahvan sisällä oleva prikka (ei tosin kaikissa kääntöveitsissä välttämättä ole). Toimii ”liuku laakerina” kahvan ja terän välillä, eli muodostaa liitoksesta liukkaammin toimivan. Washer voi olla esim. pronssia, muovia, teflonia.
Clip/ taskuklipsi
Kahvassa olevan klipsi, jolla veitsi voidaan asemoida haluttuun kohtaan, esim taskun suuhun, reppuun tms. Klipsin paikka voi olla vaihdettavissa kaikkiin neljään kulmaan (oikea/vasen, ylös/alas), jolloin veitsen saa asemoitua kuten haluaa. Kaikissa kääntöveitsissä paikkaa ei kuitenkaan voi vaihtaa.
Liner
Kahvassa oleva ohut vahvike, joka vahvistaa kääntöveitsen kahvaa. Yleensä terästä, titaniumia tms. Kaikissa kääntöveitsissä Lineria ei ole, joko painon säästämiseksi tai sitten kahvamateriaali on muuten tarpeeksi kestävää, jolloin rakenne ei sitä vaadi.


Standoff

Kääntöveitsien kahvalevyjen välillä oleva tuki, joka vahvistaa rakennetta mahdollistaen samalla rakenteen avoimuuden (ulkonäölliset syyt tai vaikka puhdistamisen helpottaminen).